Lisätietoa

Yrityksemme suorittaa Lännen Vesimestarilla imuruoppauksia, kaivuruoppauksia, kasvuston poistoa, kivien siirtoa ja räjäytyksiä, aallonmurtajien ja laiturien perustusten rakentamista, rantojen pengerryksiä ja suojauksia, laiturien ja rakenteiden paalutuksia, putkistojen ja kaapeleiden asennuksia sekä muita korjaus- ja asennustöitä.

Vesistöön siirtyminen

Ruoppausaluksen rungon koko on 3,2 m x 10,4 m ja paino n. 20 t. Ruoppaajaa siirretään maanteitse puoliperävaunu kuorma-autolla, jonka kokonaispituus on n. 18 m ja kokonaispaino n. 45 tonnia, joten pienimmille mökkiteille ei aina päästä.

Yleensä vesistöstä löytyy sopiva paikka, johon yhdistelmällä pääsee tarpeeksi lähelle vettä. Alus lasketaan kuivalle maalle, josta se ”kävelee” omin voimin veteen. Ruoppaajassa on potkuri, joten vesitse siirtyminen on helppoa. Siirtonopeus on 3 - 6 km/h ja syväys 0,7 - 0,9 m, mataluus ei yleensä ole suuri haitta, aluksen liikkuessa tarvittaessa maallakin.

Imuruoppaus

Ruoppaajan puomiin kiinnitetään 960 kg painava jyrsinpumppu, jonka alaosassa on n. 0,6 m leveä ja 0,5 m korkea jyrsinkruunu. Kruunu on rakenteeltaan ruuvimainen ja varustettu kulutushampailla. Ruoppaajan kylkeen kiinnitetään letku, joka vedetään vettä pitkin maalle ja jatketaan maata pitkin läjitysalueelle. Isommissa töissä voidaan käyttää myös laippaliitoksilla olevaa kelluvaa putkistoa ja maalla pikaliitettäviä rumpuputkia. Purkuletkun pituus on yleensä alle 500 m, mutta suotuisissa olosuhteissa pidemmätkin pumppausmatkat ovat mahdollisia. Isoissa töissä voidaan käyttää myös välipumppausta. Nostokorkeus vedenpinnasta läjitysalueelle ei tulisi olla yli 10 m, jonka jälkeen ruoppausteho alkaa nopeasti pudota, riippuen linjan pituudesta ja pohjan laadusta. Pumpun teoreettinen nostokorkeus on n. 20 m.

Ruoppaus aloitetaan yleensä syvemmältä lähtien ja edeten rantaan päin. Minimi tilapäinen ruoppaussyvyys (esim. aivan rantaviivan lähellä) on n. 0,5 m, jotta pumppu saa vettä. Käytännössä minimi laajemmalla alueella on n. 0,8 m. Tehokas imuruoppaussyvyys on n. 3,5 m ja maksimi 5,5 m. Ruopattu pohja tulisi olla vähintään vaakatasossa luonnolliseen syvyyteen asti, kuopan kaivamista tulee välttää. Joskus se on kuitenkin ainoa vaihtoehto, jolloin tulee varautua ajoittaiseen kuopan tyhjentämiseen kerääntyneestä lietteestä.

Ruoppauksen tehoon ja kustannuksiin vaikuttaa oleellisesti ruopattavan massan laatu. Muta, lieju ja teollisuuslietteet ovat helpoimpia, savi, tasarakeinen hiekka ja pehmeä siltti (hiesusavi) onnistuvat hyvin. Kova siltti ja monirakeinen hiekka / sora ovat huomattavasti työläämpiä ja moreeni lähes mahdotonta. Rantaan usein seuloutunut ns. rantamoreeni onkin parempi kaivaa kuokkakauhalla suoraan rannalle. Pohjan kivisyys ja kiinteäjuurakkoinen kasvusto haittaavat imuruoppausta, ne kannattaa poistaa kuokkakauhalla tai haravalla ennen imua.

Massa pumpataan läjitysalueelle, mikä voi pienimmillään olla painanne maastossa. Jos kyseessä on yli 100 m³:n massamäärät, täytyy alueen olla pinta-alaltaan tarpeeksi suuri, jotta massat ja ylijäämävesi eivät pääse selkeytymättä takaisin vesistöön. Imuruoppauksessa siirtoaineena toimii vesi, jota pienimmillään ruoppauslietteessä on n. 50 % ja suurimmillaan yli 90 %. Poistettavien massojen määrien ollessa satoja kuutioita, täytyykin yleensä rakentaa läjitysallas (suurissa töissä altaassa myös välipatoja), jonka koko suunnitellaan käytännössä aina tapauskohtaisesti. Joissain ohjeissa pidetään altaan minimikokona vuorokauden lietetuottoa (eli ns. vuorokauden viipymä), joka keskimäärin jyrsinpumpulla on n. 1600 m³ (esim. 40x40x1m) työvuorossa. Käytännössä allas on työn teettäjän kannalta edullisinta rakennuttaa paikallisella urakoitsijalla (kaivinkone, traktorikaivuri tai perälevy). Ruoppaajalla voi rantaan pengertää vallin ja sivut jonkin matkaa umpeen ilman maakonetta. Jos omalla maalla ei ole sopivaa tilaa massoille, kannattaa neuvotella lähimpien maanomistajien kanssa. Massa on useimmiten hyvin ravinnerikasta ja hyvää kasvualustaksi kalkituksen jälkeen.

Kauharuoppaus

Kynnellisellä kuokkakauhalla (0,4 m³) voidaan kaivaa massoja suoraan rantaan, jos se on mahdollista, käytettävä läjitystila ja olosuhteet huomioiden. Massaa voidaan tuoda rantaan kovissa pohjissa max. 40 m etäisyydeltä ns. kottaamalla eli siirtämällä samaa kasaa kunnes se on maalla. Massan koossapysyvyys rajoittaa etäisyyden pehmeämmissä pohjissa vain jopa 10:n metriin (= työskentelyleveys), eli mitä kauhalla yletytään nostamaan suoraan rannalle. Alueen leveys riippuu läjityspaikan leveydestä, ts. jos kaivetaan 30 m leveydeltä, tulisi läjityspaikan leveyskin olla lähellä samaa, jottei siirrettävä kasa tule liian suureksi. Pohjasta poistettavan kerroksen paksuudella on myös rajoituksensa kauharuoppauksessa. Pehmeämmissä pohjissa voidaan käyttää tietyissä olosuhteissa myös tasahuulista kauhaa (0,7 m³). Pääosa massoista tulee sijoittaa maalle, mutta vasten yleistä harhaluuloa, voidaan vesilain mukaan (VL 3. luku, 3 §, 8. kohta) vesistöön läjittää merkityksettömän pieniä määriä ruoppausmassaa. Mitään tarkkoja rajoja ei ole olemassa, mutta jos massa ei aiheuta mitään haittaa ja on aaltojen ulottumattomissa, on läjitys täysin laillista. Veden pintaan vesialueelle tai rantaan suojaamattomana aalloille ei tule massoja sijoittaa.

Kasvuston poisto

Järviruoko, järvikaisla ja korte voivat olla ns. harvakasvuista, jolloin niillä ei ole yhtenäistä juurakkoa, mikä voi olla tiheäkasvuisessa yli 0,5 m paksu. Kasvustoa voidaan tehokkaasti kaivaa juurineen pois 2,75 m leveällä haravalla. Poistettavan kerroksen paksuus tulisi olla vähintään 0,3 m, jotta pohjan sisään jäävät juuret kuolevat. Juuret voivat tietyissä olosuhteissa ulottua yli metrin syvyydelle pohjapinnasta. Yhtenäinen juurakko kaivetaan kokonaan pois kiinteää osaa myöden. Jos kyseessä on heikohko kasvusto, voi poistettava kerrosvahvuus olla alle 0,2 m. Imuruoppaamalla voi poistaa kaikkea kasvustoa jolla ei ole yhtenäistä juurakkoa. Jos on kuitenkin tarkoitus poistaa pelkkä kasvusto, edullisempaa on tehdä se haravalla, ottaen kuitenkin huomioon läjitysmahdollisuudet. Haravoimalla kasvusto tuodaan syvemmältä rantaan ”kottaamalla”, jolloin varsinkin pehmeämmissä ja harvakasvustoisimmissa pohjissa osa maa-aineksesta jää matkalle. Halutessa massa voidaan poistaa imuruoppaamalla. Yhtenäinen juurakko pysyy koossa erittäin hyvin ja sitä voidaan siirtää pidempiäkin matkoja, lisäksi siitä saa muotoiltua hyvän rantapenkereen. Ulpukan ja lumpeen juurakko on mahdollista poistaa haravalla ns. "pöyhimällä", jolloin maamassoja ei siirrellä lainkaan.

Suosittele meitä

Massat

Imuruoppaamalla maalle läjitetyille massoille ei usein tarvitse tehdä mitään. Ruoppauksen loputtua ja ylijäämäveden alkaessa selkeytyä läjitysaltaassa, tehdään altaaseen ojia (esim. lapiolla) ja päästetään selkeytynyt vesi pois kunnes altaassa on vain massoja. Läjitysaltaassa massat leviävät hyvin tasaisesti joten useimmiten vain altaan reunat tarvitsee muotoilla massojen kuivuttua tarpeeksi. Kuivumisaika riippuu massojen laadusta, hiekka ja muta nopeimmin, savi hitaimmin. Työn tilaajan kannattaa käyttää massojen muotoiluun tai siirtelyyn yleensä paikallista urakoitsijaa, kuten myös rannalle kaivettujen tai haravoitujen massojen pidemmälle siirtämisessä, ruoppaajan ulottuvuuden ollessa rajoitettu. Paikasta riippuen on kuitenkin mahdollista nousta ruoppaajalla maalle ja tasata massat jos maakoneella ei rantaan pääse. Joissain tapauksissa tämä voi olla jopa edullisinta.

Kivityöt

Kuokkakauhalla voidaan kaivaa ja siirrellä alle 2 m³ kiviä. Kuution kokoisen kiven pystyy nostamaan ilmaan ja suurempia siirtelemään veden alla. Yleensä koko ranta pystytään puhdistamaan kaikenkokoisista kivistä. Niitä voidaan siirtää sivuun, rantaan, aallonmurtajaksi tai syvemmälle veteen. Siirtomatka vaikuttaa eniten kustannuksiin. Jos kyseessä on suurempi kivi, se voidaan porata ja räjäyttää. Aallonmurtajissa suurimmat kivet kasataan alimmaisiksi syvempään päähän ja väleihin laitetaan pienempää kiveä kiilaksi. Vedenpinnan yläpuolelle tulee myös isompaa kiveä aaltoja vastaan. Aallonmurtajan pituuden ja leveyden rajoittaa usein vesisyvyys ja alueella olevien sopivien kivien määrä. Laiturien peruskiviksi kannattaa asentaa suurimmat kivet ja huomioida jänneväli. Venepoijun paino on usein helpoin tehdä sopivan kokoisesta luonnonkivestä ja viedä ruoppaajalla paikalleen.

Paalutus ja laiturit

Laiturin rakentamisessa ensisijaisen tärkeää on valita oikea laiturityyppi vallitseviin olosuhteisiin nähden. Suojaisilla lammilla riittää ehkä pukki, juoksut ja puukansi, mutta suurien selkien äärellä vaaditaan järeämpiä rakenteita. Kallis betoniponttonilaituri on yksi parhaista, kunhan se ei pääse hieromaan pohjaan avoveden aikana. Ruoppaajalla voidaan tehdä tarvittava vesisyvyys laiturin alle ja asentaa painot kaivettuihin kuoppiin. Kiinteään betonilaituriin voidaan kerätä kiviä sydämeksi mutta pelkästään kivien päälle valettua kantta kannattaa välttää. Hieman helpommissa olosuhteissa hyvä rakenne on puulaituri jossa perustuksena ovat isot kivet pultattuina kierretangoilla painekyllästettyihin juoksuihin. Elämisestä johtuen on syytä jättää tankoihin varaa jotta korkeutta pystytään säätämään. Peruskivien ja tolppien nostelu onnistuu hyvin ruoppaajalla.

Jos kiviä ei ole saatavilla, pohja ei kanna tai vesisyvyys on suuri, on yksi parhaista vaihtoehdoista puupaalulaituri. Paalut nostetaan ruoppaajalla ketjun varaan ja painetaan alkuun kunnes ne pysyvät pystyssä. Pehmeissä pohjissa painamista jatketaan tavoiteltuun syvyyteen asti tai kunnes rakennettu painumisen estävä ristikko saavuttaa pohjan. Kovemmissa pohjissa paaluja hakataan kauhalla kunnes ne eivät enää painu tai tavoiteltu syvyys saavutetaan. Paalutus voi olla mahdotonta jos pohjassa tai lähellä pohjapintaa on kallio. Tämän voi kuitenkin tutkia etukäteen työntämällä harjaterästä pohjaan. Paaluja ei usein saa täysin suoraan johtuen pohjan sisällä olevien kivien kampeamisesta. Tämä täytyy huomioida juoksuja ja kansirakennetta suunniteltaessa. Arkkulaituri on myös yksi hyvä vaihtoehto. Rannalla rakennettu kehikko nostetaan veteen ja nurkkiin painetaan paalut pohjaan. Kehikko kiinnitetään paaluihin jotta se pysyy tasatussa pohjassa ja täytetään kivillä.

Putkisto- ja kaapelityöt

Ruoppaajalla voidaan kaivaa viemäri-, vesijohto-, ja kaapelikaivantoja vesialueille ja rannan lähtöihin. Kaivamalla päästään 4,5 m syvyyteen. Ruoppaajalla voidaan asentaa johdot kaivantoon ja suorittaa peittäminen. Kaivutyön ja kaiken muunkin ruoppauksen apuna toimii ruoppaajaan asennettu kaivusyvyysmittari. Tästä on suurta hyötyä etenkin kaivantojen tekemisessä kun kaadot täytyy olla kohdallaan sekä suuremmilla vesisyvyyksillä. Viime vuosina on yleistynyt maalämpöputkien asentaminen veteen, jolloin ruoppaajalla putket saadaan asennettua pohjan sisään kunnes tavoitesyvyys saavutetaan.

Lupa-asiat

Uusi vesilaki astui voimaan 1.1.2012, jonka mukaan kaikista ruoppauksista (= käsitellään maa- tai lietemassoja) on tehtävä ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vrk. ennen toimenpiteen aloitusta. ELY-keskus voi antaa tehdyn ilmoituksen perusteella lausunnon, jossa voidaan edellyttää tiettyjä toimenpiteitä tai luvan hakemista Aluehallintovirastolta.
Vesilain 3. luvun, 3 §, 7. kohdan mukaan kaikkiin yli 500 m³ ruoppauksiin on haettava lupa Aluehallintovirastolta. Vesilain perusperiaatteena on ruoppauksen teettäjän korvausvelvollisuus aiheuttamastaan haitasta riippumatta siitä onko ilmoituksia tehty tai lupa myönnetty Aluehallintovirastosta. Tämän takia ruoppaus suunnitellaan yrityksemme ja tilaajan kesken suoritettavassa katselmuksessa paikanpäällä mahdollisimman vähän haittoja aiheuttavaksi, on siis vain huolehdittava siitä ettei tilaajan korvausvastuuseen johtavia haittoja tapahdu. Jos naapurin saunavesi on viikonloppuna sekaisin, ei varmastikaan ole kysymys korvausvastuun täyttävästä haitasta. Veden ollessa sekaisin koko heinäkuun laajemmalta alueelta, asia on eri ja korvausvelvollisuus voi täyttyä, olkoonkin että korvaussummat ja sakot ovat olleet harvinaisia ja suhteellisen pieniä. Maalaiturin rakentaminen kohtaan jossa se huuhtoutuessaan samentaa vettä, estää veden virtausta ja aiheuttaa kasvuston lisääntymistä on jo kalliimpi korvattava koska rakenne täytyy myös poistaa.

Katselmus

Yrityksemme voi antaa tehtävästä ruoppauksesta tai työstä kiinteän hinnan jos se vain on kaikki tekijät huomioiden mahdollista. Kiinteän hinnan antaminen edellyttää lähes aina paikanpäällä käyntiä. Katselmuksessa todetaan / mitataan ruopattava alue syvyyksineen tai tehtävän työn ominaisuudet, selvitetään pohjan laatu, suunnitellaan massojen läjityspaikat, todetaan varottavat vesijohdot, kaapelit ja rakenteet, jotka tilaajan tulee selvittää ennen työn aloitusta (Johtotieto Oy: 0800-12600). Katselmuksessa pyritään selvittämään kaikki asiat joilla voi olla merkitystä työn toteutukseen, kestoon tai hintaan. Kiinteä hinta tai arvio työn kestosta voidaan antaa suullisesti, täyttää työtilauskaavake, lähettää tarjous tai tehdä urakkasopimus, riippuen työn koosta ja ominaisuuksista.